keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Me encanta mi vida

Maria:
Tulipas tässä vaan niin hyvä fiilis jostakin, että oli pakko tulla se tännekin jakamaan. Elämässä kaikki on paremmin ku hyvin, mulla on ihania kavereita ja koko ajan saan uusia, en tajua täällä koulusta mitään mutta ei haittaa mitään, diipadaa koko ajan hymyilyttää ja tekee mieli hyräillä kaikkee mukavaa :-) Vitsi mä tykkään kaikesta täällä!
Mä rakastan näiden mutkat suoriks -ajotyyliä ja huvittavaa tappelua liikenteessä, jota sain taas tänäkin aamuna todistaa.. Myös näiden runsaahko töötin käyttö on välillä vähä koomista....
Mä tykkään siitä kun kaikki on niin ilosia, avoimia ja osottaa kiintymyksensä niin selkeesti. Meilleki satelee kehuja ja huomiota päivittäin, ja täytyy myöntää et kivaahan se on. Tietysti Suomi on vaan niin erilainen, eikä yks hyvä tee toista huonommaksi, mutta en mä pistäis yhtään pahitteeksi vaikka sielläkin halattais, kehuttais toisia ja yleensä kannustettais kaikessa vähän enemmän.
Mä rakastan sitä hetkeä kun kaikki vaan osuu nappiin. Mä olin tänään päässy jo koulusta ja kävelin keskustan läpi bussipysäkille ja siinä vaan päähän pälkähti ajatus, kuinka ihanaa olis jos mä voisin jotenkin välittää teille sen tunnelman ja ilosuuden mikä mulla siinä hetkessä oli. Aurinko paisto, katusoittajat piristi mun päivää, ei oo kylmä, kaikki vaan jotenki oli niin hyvin!
Mä oon ilonen siitä, että mulla ei oo täällä huolia tai murheita. En jaksa ottaa koulusta ressiä, mä kerkeen hermoilla Suomessa niin paljon että nyt se on ihan turhaa. En mä tänne opiskelemaan tullu, vaan hankkimaan uusia kokemuksia ja pakoon arjen rutiineja.
En mä tiiä mistä tää hyvä olo nyt oikeen syntyi, mutta nautin tästä fiiliksestä niin kauan kun sitä kestää! Toivottavasti teillä on Suomessa kaikki hyvin, ootte aina ajatuksissa :-)


PS. Ainoo vähä inha juttu on se, että parin viikon takainen nuljahdus nilkassa ei oo oikee ottanu parantuakseen. Saan kyl osittain syyttää itteeni ku oon iha entiseen malliin jatkanu salilla rehkimistä pelkän nilkkatuen voimalla, ois pitäny odottaa et jalka on ihan täysin kunnos. Mut en oikee osannu suhtautuu tarpeeks vakavasti ku mul ei oo ikinä nuljahtanu nilkka noin pahasti, ne on ollu vaan sellasia pieniä muutaman päivän tuskailuja ja sen jälkeen kaikki ok. En sit tiiä, toivottavasti täs ei oo mitään pahempaa ku en oo lääkärissäkää käyny... Noh, ei auta voivotella. Onneks pääsin tänään hierojalle ja se ahkeroi ton nilkan kimpussa myös ihan kiitettävästi ja heti tuntu paremmalta. Käyn myös huomenna laitattamassa kinesioteipit sekä nilkkaan että oikeeseen lapaluuhun/olkavarteen tai sinne johonki tienoille; löyty nimittäin ihan kiitettävät jumit sieltäki suunnasta ja niitä täytyy kyl viel uudemman kerran käydä mylläämässä. Oon silti ilonen, toi hieronta oli ihanaa! Meen nyt hehkuttamaan elämääni lisää ruisleivän äärelle jota saatiin vihdoinki tänne Espanjan maaperälle, ai että! So happy :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti